| Ledighedsstatistik
Kommunet kommunerujussuanngortinneqarnerisa kingunerisaanik suliffissaaleqinermi kisitsisinik qaammatikkaartumik Naatsorsueqqissaartarfiup pissarsisanera allannguuteqarpoq. |
| Illoqarfinni 2009-imi suliffissaaleqisut amerleriarput
 |
Illoqarfinni piffissap qiteqqunnerani suliffissaaleqisut 2009-imi qaammammut agguaqatigiissillugit 1.313-iupput 2008-mi 1.134-iusimallutik. Qaammammut agguqatigiissillugit 179-nik amerleriarlutik. Suliffissaaleqisut procentinngorlugit, tassalu piffissap qiteqqunnerani suliffissaaleqisut sulisinnaasunut naleqqiukkaanni, 2009-imi 4,6 procentiullutik ukiumut siulianut naleqqiukkaanni4,0 procentiullutik. Sulisorineqarsinnaasut ukiumut siulianut naleqqiullugu 412-nik amerleriarsimapput, tassa 2009-imi 28.490-iusimallutik. |
|
| Eqqussuineq 11,4 pct.-mik annikilleriarpoq nunanullu allanut niuerneq 21,8 pct.-mittaaq anniki
 |
Nioqqutissanik eqqussuinermi aningaasartuutit ukiup qaammataani siullerni qulingiluani 2.687 mio. koruunit missaannik amerlassuseqarsimapput. Tamanna ukiumut siulianut sanilliullugu 345 mio. koruuninik appariarneruvoq, pct.-ngorlugu 11,4-raalluni. Tassani pingaarnertut appariuffiullutik olia maskinat assartuinermullu atortut. |
|
| Inissiat amerlanerpaartaat aningaasalersorneqarput 10/40/50–aaqqissuussineq atorlugu
 |
2008-imi inissiat 364-nik amerleriarput. Taakkunannga 191-t 10/40/50-aaqqiut aqqutigalugu aningaasalersorneqarsimapput, maannakkullu tamanna aningaasalersueriaaseq atugaanerpaajuvoq. Aammattaaq inissiat 129-it kommuninit aammalu Namminersorlutik Oqartussanit pilersinneqarput 60/40 imaluunniit 80/20 sanaartorneq aqqutigalugu. |
|
| Matumuuna aamma avataasiorluni aalisarneq ilanngullugu
 |
Nutaattut avataasiorluni aalisarnermi 2008-mi pisat saqqummersitami ilanngunneqarput. Tassani tabellit marluk, tassa nunatta imartaani nunatta nunallu allat kilisaataasa pisai, nunattalu immani allani pisai takussutissiarineqarlutik. |
|
| Ukioq 2008 suli allamut nunasiartortut amerlaqisut
 |
Ukioq 2008-mi 3.537-t allamut nunasiartorsimapput 2.537-lu nunasisimallutik. Tamassuma ersersippaa inuit 638-t allamut nunasiartorsimanerat. |
|
| 2008-mi isumaginninnermut tunniuttakkanik pisartagallit
|
Ukiumi 2008-imi inuit pisortanit isumaginninnermut tunniuttakkanik pisartagallit naliginnaasumik ikileriarsimapput. Pisartagallit ikiuutinik soorlu pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutit, pisariaqartitsisunut ikiorsiissutit annertusisat, ataasiaannarlugu ikiorsiissutit, annertussusileriikkanik ikiorsiissutit aammalu siusinaarluni soraarnerussutisianik pisartagallit ikileriarsimapput katillugit 5,7 pct.-inik, aningaasanngorlugit 2,9 pct.-iulluni. |
|
| 2008-mi pisortat atuinerat annertusisoq
 |
Pisortat ingerlatsinerat kiffartuussinerallu 2008-mi ataatsimut 6,4 mia. koruuninik atuiffiusimavoq. Atuinikkut annertuseriaat 413 mio. koruuniulluni 2007-mullu naleqqiullugu 7 pct.-ulluni, takussutissaq 1 malillugu. Atuinikkut annertuseriaat kommuneqarfinni, namminersortuni nalagaaffeqarfimmilu pivoq. |
|
| Suliffissaaleqineq
|
Kommunet kommunerujussuanngortinneqarnerisa kingunerisaanik suliffissaaleqinermi kisitsisinik qaammatikkaartumik Naatsorsueqqissaartarfiup pissarsisarnera allannguuteqarpoq. |
|
| Takornariat pillugit kisitsisit
 |
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik Nunatsinni Takornariaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiit suleqatigalugit "Takornariaqarnermut kisitsisit" saqqummersippaat. Siornatigut naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersittarpai Unnuiffiusartut aammalu Timmisartumut ilaasartut. |
|
| Greenland in Figures 2009
 |
|
Greenland in Figures 2009 quppersagannguuvoq tuluttut allataq tabelit titartakkallu atorlugit inuiaqatigiit kalaallit pillugit oqaluttuartoq. Quppersagannguakkut inuiaqatigiit maanna ukiorpaalunnguillu qaangiuttut kalaallit nunaanni najugaqartut qanoq isikkoqarnerat ersersinniarneqarpoq.
Quppersagannguaq naleqqulluinnartuuvoq nunanit allamiunik naapitaqassaguit, nunanulluunniit allanut ataatsimigiaruit isumasioqatigiinnissamulluunniit peqataajartoruit. Naatsumik taallugu Kalaallit Nunaat saqqummiukkiartorlugu – tulluartumillu naatsumik inuiaqatigiit kalaallit pillugit saqqummiussissaguit. |
|
|
| Nordisk Statistisk Årbog 2008
 |
|
Årbogen indeholder tabeller og figurer, som på overskuelig måde belyser ligheder og forskelle mellem de fem nordiske lande - Danmark, Finland, Island, Norge og Sverige - samt Færøerne, Grønland og Åland.
Årbogen indeholder også sammenligninger med det øvrige Vesteuropa.
|
|
|
| Grönland - en studie i dynamisk självstyrelse
 |
|
Vore ålandske kolleger fra Ålands Statistik och Utredningsbyrå har lavet en omfattende rapport om Grønlands økonomi. 3.353KB, PDF-format.
|
|
|
| Greenland in Figures 2008 - webudgave
|
"Naatsorsueqqissaartarfiup inuiaqatigiit ineriartornerata ilisimaarineruleriartorneqarnissaa pingaartippaa, Kalaallillu Nunaata silarsuarmi ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigerusullugu" - nutarterinitsigullumi neriuppugut, ataatsimioorluta anguniagarput qanilliallaqqissimassallugu. Sumiluunniimmi pisoqassagaluarpat, GIF suliamut sakkuuvoq Kalaallit Nunaanni pisunik piviusunik tunngaveqanngitsumik tusaamanerlugaajunnaarsitsinissamut atugassaq tulluartoq.
|
|
|