Periaaseq

Innuttaasut kisitsisitigut paasissutissiorneranni nalunaarsuiffik

Innuttaasut kisitsisitigut paasissutissiorneranni najoqqutarisaq tassaavoq Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup innuttasut kisitsisitigut paasissutissiorneranni nalunaarsuiffia. Paasissutissat tassaniittut pissarsiarineqartarput danskit CPR-atorlugu ataqatigiimmik aaqqissuussamik nalunaarsugaannit, ilaatigullu taakkua nunatsinni inuit nalunaarsorsimaffiinit nutaanik ilaartorneqartarlutik.

Qanoq issutsimik takussutissianik naatsorsuinerit inunnut tunngasuusarput, jannuaarip aallaqqaataani nunami najugaqartuusunut. Najukkamut aalajangiinermi tunngaviusoq Naalagaaffimmi pissutsinut ministereqarfiup ”Inuit nalunaarsorsimaffiini aammalu CPR-mi inuit najugaqarfiinut nalunaarsuinermi najoqqutassiaq”-mi tamanna nassuiaasiorlugu allaaserisaavoq.

 

Nalunaarutit kinguaattoortarnerat

Erninerit, toqusarnerit, nuuttarnerit il.il. pinerinit ilaatigut kinguaattoortumik nalunaarutigineqartarput. Kisitsisitigut paasissutissat naatsorsornerini tamanna pillugu piffissamik killiliigallartoqartarpoq, kingusinaarlutik nalunaarutaasut nalunaarsornissaannut. Pisoqalisunik nalunaaruteqarnernut piffissaliussaqanngilaq taamatuttaaq paasissutissanik naqqiissuteqarnissamut.

 

Nuttarnerit

Pisumut ataatsimut paasissutissat kommuneqarfiup inuit nalunaarsorsimaffiata nalunaarutigisarpai, paasisat kommuneqarfimmut takkussorneri ilutigalugit  ilisimaneqaleraangata nalunaarsuineq pisarluni. Inuit nuuttut tamarmiusanngillat, inatsisip piumasaanik aammalu piffissaliussanut pisussaassuseqaramik nuunnermi nalunaaruteqassallutik. Assersuut una isigigutigu nuunnermiit piffissaq qanoq sivisutigisoq ingerlanersoq nuunnerup nalunaarsorneranut, paasisinnaasarparput, nutsernerit nuunnerillu 60 pct.-iisa missaat pinerinit sapaatip akunnera ataaseq qaangiukkaangat nalunaarneqartartut.

 

2013-mi nutsernerup imaluunnit nuunnerup pineranit ullut qassit ingerlasarnersut nalunaarneqarnerannut

	Nunasisut	Nuuttut
90 pct.	Ullut 41	Ullut 28
95 pct.	Ullut 83	Ullut 64
99 pct.	Ullut 321	Ullut 530

 

Kisitsisit atorlugit natsorsuusiat maanna pisut tunniutissagutigit, taava otaqqisaaginnartarpoq ulloq naatsorsuutit naammassiffiinit qaammat tulleruttoq.

Tamanna ajornaatsumik pissappat nuunnerit pinerannit nalunaarutiginerannut/nalunaarsornerannullu ukiut tallimanit ikinneruppata (ullut 1.825). Kingusinaarneq sivisuneruppat naalunaarsorneri kukkunertut isigineqassapput aammalu pinernut anikittuinnarnut tunngasuussallutik.

 

CPR-p aaqqissussaaneranit paasissutissat

Innuttaasut kisitsisitigut paasissutissiornerat pillugu nalunaarsuiffimmi CPR-mit paasissutissat immikkut qinikat ilanngunneqartarput. Innuttaasulli akunneranni ilageeqarnermut attaveqarnerannut tunngasut, atorfinnut tunngasut aammalu aqqit ilaanngunneqarneq ajorlutik. Paasissutissat aallaavittut tunngaviusussat kukkuneqarnersut misissorneqartarput. Paasissutissat suiaassusermut utoqqaassusermullu tunngasut pissarsiarineqartarput, ataasiakkaannguakkut kukkunertaqartartut. Kukkunerit taama ittut naqqinneqartarput meeqqap inuuffiini ukiuni siullerni.

Najukkamut kodi perlersinneqartarpoq nalunaarsuiffiup najugaqarfiit pillugit nalunaarutigisanit. Nalinginnaavoq paasissutissani pineqartuni nalorninernik ilaqartarnera, tamanna ilaatigut peqquteqartarluni, nalunaaruteqartussaatitaasoq tassaasarmat innuttaasoq nammineq, aammattaaq, assigiinngissuteqartitsisinnaasarpoq, najugaqarfiup nalunaakkap eqqorqissaartumik inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsimanera. 2009-p kingorna najugaqarfiit pillugit nalunaarutinut sumiiffiit kodilerneqarnerat, taannalu allanngortinnagu suliarinninnerni ingerlatitseqqinnernilu atorneqassalluni. Sumiiffiit pillugit kodi Asiamit aalajangersugaavoq, pisortatigoortuunngitsumik najoqqutakkuminarsagaq, ”sumiffiup annertussusia ima annertutigissanngitsoq, najugaqarfiussalluni ullunilu suliffissaqarfiunni.”

 

Taaguutit

 

Sinerissap agguataarnera

Jannuaarip aallaqqaataani 2009 nunap kommuneqarfii 18-iusut sisamanut kommunerujussuarnut agguataarneqarput. Kommuniusimasunut tunngatillugu naatsorsuuserinerni suli pisariaqartinneqarmat taaguut ”nunap immikkoortui” atorneqarallarpoq. Innuttaasut pillugit naatsorsuutit peqqissaartumik allaaserineqalerput, soorlu sumiiffiit najugaqarfigineqartut. Siornaguttaaq ataatsimoortunngorlugit: ”kommuneqarfiit avataanni” danskit amerikkarmiullu 1951-mi isumaqatigiinnikkut aaliangersagaat malillugu illersornissakkut sakkutooqarfinni sakkutuujunngitsutut inissisimasut, taamatullu silasiorfinniittut. 2001-mi Kangerlussuaq Sisimiut Kommuniannut ilanngunneqarpoq.  

Kommunerujussuarnut inissiineq ukiut marluk qaangiuttut pigaluartoq suli Innuttaasut pillugit naatsorsuutit tunngasunik arlalinnik unammillernartoqarpoq – minnerunngitsumik tunummut isigaluni.

Innuttaasut pillugit naatsorsuutini tabelit takutippaat sinerissap agguataarnera atuuttoq – taamatullu tunummut naatsorsuilluni. Assersuutitut Kangerlussuaq pillugu naatsorsuutit Qeqqata Kommunianut akuutinneqartut, 1977-miit Sisimiut immikkoortortaatut tassanngalu siumut. 1. august 2010-miit suli nalornissutaapput Nunaqarfiit, Savaateqarfiit, unittarfiit (station) taamatullu allat sumiiffittut isigineqartariaqartut killingersorneri. Taamaattumik Innuttaasut pillugit naatsorsuutip pineqartut Nunaqarfittut ilaatigullu sumi najugaqarneq erseqqissumik aalajangerneqarsinnaanngikkaangat, naatsorsuutinut ilannguttarlugit. Pineqartumi taaguut ”sumiiffiit allat” atorlugu ingerlanneqartarlutik.

Asiap sumiiffiit pillugit nalunaarsuuteqarfia ingerlaavartumik aaqqissortarpai, kisianni paasissutissat Inuit Nalunaarsorsimaffiisa sulinerminni atugassaraat Innuttaasut pillugit nalunaarsuuteqarfimmit atorneqalersinnagit.  

 

Ilagisariittut attaveqarneq

Ilagisariittut Kalaallit Nunaannut attaveqarneq nassuiagaavoq, angajoqqaajusoq imaluunniit angajoqqaajusut Kalaallit Nunaanni inunngorsimasuusut.

 

Ilanngaatitaqanngitsumik kinguaassiorneq (BRR)

Kisitsisip ilanngaatitaqanngitsumik kinguaassiorneq (BRR) takutippaa niviarsiaqqat ajornatik inuusut, arnat 1.000-iugaangata, kinguaassiorsinnaassuseqarfiup nalaani, tassalu 15-49-nik utoqqaassusillit, taakku arnat ernigunik piffimmi pineqartumi nalunngisat naatsorsugaanerisa nalaanni, arnat 50-nik utoqqaassuseqalinnginnerminni toqusimanngikkunik.

 

Angajoqqaat

Inuit nalunaarsorsimaffiini innuttaasut inatsisit malilllugit kikkut angajoqqaarineraat paasissutissartaqarput. Inoorlaanut tunngasumik paasissutissat amigartarput, tassa ataataasup katissimanngitsup ataataanini akuereqqaartussaasarmagu. Aammalu 1960 sioqqullugu inuusut paasissutissartaat amigartarlutik. Erninerilli pillugit allaaserisami angajoqqaaviit paasissutissartaat atorneqarput.

 

Sumi inunngorsimaneq

Naatsorsukkani amerlanerpaani innuttaasut sumi inunngorsimanerinut immikkoortiterneqartarput. Immikkoortut marluusarput: Kalaallit Nunaanni inunngortoq, Kalaallit Nunaata avataani inunngortoq. Inoqarpoq ikittuinnaagaluartunik sumi inunngorsimaneri paasissutissartaqanngitsunik. Naatsorsueqqissaarnerni tamakku Kalaallit Nunaata avataani inunngortutut naatsorsuunneqartarput.

 

Erniusartut nalinginnaasumik amerlassusii

Ajornatik erniusartut arnat 15-49-nik utoqqaassusillit naatsorsuutigalugit.

 

Agguaqatigiissillugu inuit inuusarnerannik kisitsit

Agguaqatigiissillugu inuit inuusarnerannik kisitsit takorluugaavoq ”piffissamut inuuffigisamut” taaguutitut. Agguaqatigiissillugu inuit inuusarnerannik kisitsit naatsorsorneqartarpoq naatsorsuinerit tulleriit marluk agguaqatigiissinnerisigut.

 

Agguaqatigiissillugu inuuffik

Anguniakkami taaneqartarpoq piffissaq inuuffiup sinnera tassa taaneqartarmat agguaqatigiissillugu inuup inuuffigisassaasa sinneri, tassa ukiuni inuuffiusuni toqusarneri piffissamut naatsorsuinerup pineranut naapertuuppat. Agguaqatigiissillugu piffissaq inuuffiusoq isumaqartinneqarajuppoq agguaqatigiissillugu 0-nik utoqqaassusilik.

 

Inoorlaallutik toqusartunut tunngasoq

Ajornatik inunngortut 1000-iugaangata inunngornermit sapaatit akunnerini siullerni sisamani toqusut amerlassusii.

 

Ilanngaatitaqanngitsumik kinguaassiorneq (NRR)

Kinguaariinni arnat 1000-iugaangata, taakkunannga arnat ilimagisatut inunngortut erniorsinnaassuseqartut, ernisut toqusullu piffissami misilittakkat malillugit naatsorsuinernut naapertuuttumik.

 

Toqungallutik inuusartunut tunngasoq

Inunngortut 1.000-iugaangata toqungallutik inuusut amerlassusaat taamatullu inuuffimmiit sapaatip akunnerata siulliup ingerlanerani toqusartut. 

 

Tamakkiisumik erniorneq (TFR)

Tassani siunertaavoq assersuutitut kinguaariinni arnat 1000-it erniorsinnaassuseqarnerup nalaani (15-49-nik utoqqaassusillit) qassinik meerartaarsinnaanerat, arnat 50-nik ukioqalinnginnerminni toqusimannginnissaat tunngavigalugu, aammalu arnat ernisimassappata piffissami misilittakkat malillugit naatsorsuinernut naapertuuttumik.

 

Naalungiarsuit toqusarnerannut tunngasoq

Ajornatik inunngortut 1000-iugaangata ukiumi inuuffimmi siullermi toqusut amerlassusii.

 

Agguaanerit assigiissakkat

Innuttaasut akornanni utoqqaassutsit assigiinngitsut agguarneri assersuussassat, eqquinngitsunik naammassineqarsinnaasarmata, eqquinngitsunik naammassiisarnerit misiliutitut nungutinnissaat, tamanna innuttaasut utoqqaassusaannut assigiimmik agguaaneq atorlugu nunguteriarneqassalluni. Ukiup qaammatisiutai pillugit allanngorarnerit nalaatsornikkut pisut sunniinerat millisinniarlugu naatsorsuinerit ukiunut 5-nut ataatsimut naatsorsuinerit ingerlanneqarput.

 

Erniusartut tulleriiaartumik amerlassusii

Ajornatik inunngortut innuttaasut 1000-iugaangata.

 

Toqusut tulleriiaartumik agguarneri

Toqusut amerlassusii innuttaasut 1000-iugaangata.