Suleriaaseq
Saqqummersitami matumani 2014-imiit 2017-imut aalisakkat tulaassat avataasiorlunilu aalisarluni pisat tamanut saqqummersinneqarput. Ilitigitillugu saqqummiunneqarput aalisariutikkaartumik agguaqatigiissillugu decilit nalingi aalisakkanik tamanik tunisinermi. Tamatuma saniatigut aammattaaq saqummiunneqarput 2017-imi kisitsisit najoqqutaralugit aalisariutit amerlassutsinut, sumiissutsinut, pisoqaassutsinut, sananeqaatsinut il.il. agguarneri.
Pineqartut
Saqqummersitaq sammisanut pingasunut immikkoortuligaavoq:
· Immikkoortumi siullermi nassuiarneqarput pingaarutilittut peqqutaagajuttut (qup. 4).
· Immikkoortup aappaani tabelit takusassiarineqarput, tassani soqutiginnittut soorlu takusinnaassavaat Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu qalerallit, saarulliillu tunisaanerisa immikkoortitaarneri (qup. 7 - 12). Avataasiorluni aalisarnermi pisat tabelinut pingasunut takussutissiarineqarput (tabeli 9 aamma tabeli 10), tassani takutinniarneqarput kalaallit kilisaataasa nunatta imartaani imartanilu allani pisaat nunallu allat kilisaataasa nunatta imartaani pisaat.
· Immikkoortut pingajuanni tabelit takusassiarineqarput (tabeli 11 aamma tabeli 12) aalisariutit kommunikkaarlugit kisitsisitai. Naggataagut tulaassat nalingisa decilinut (agguaqatigiissillugit qulerarterutikkaarlugit aggorlugit) agguataarneri (tabeli 13 aamma tabeli 14) aalisariutit angissusaat aallaavigalugit tulaassinermi isertitat agguataarneri.
Najoqqutarisat
Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 16, 22. decembari 2011-meersoq malillugu tunisassianik tunisaqarnermi tunisisut tamarmik (uani: pisiortortut) pisussaapput tunisinerit ataasiakkaat nalunaarsuusiussallugit. Nalunaarsuutillu tamakku Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut akuersissutinik nakkutilliisoqarfimmut nassiunneqartartut, assilinerinik Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik pissarsisarpoq.
Avataasiorluni aalisarneq eqqarsaatigalugu Aalisarneq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 18, 31. oktober 1996-meersoq, tassungalu nalunaarutit attuumassutillit atuupput.
Aalisariutinut paasissutissat Aalisarnermut pisortaqarfiup paassissutissaatinut katersuuffianiit pissarsiarineqarput.
Periaaseq
Saqqummersitaq una tunitsiviit avataasiorlutillu aalisartut pisanik nalunaarusiaat malillugit suliaavoq.
Tunisat akii pisisup akigititai malillugit nalunaarsorneqartarput. Malugiuk suussutsit ataasiakkaat akii tunisassianut pitsaasusiinullu assigiinngitsunut matussusiimmata, ukiumullu siulianut sanilliullugu akinik allanngortoqarpat peqqutitut taaneqarsinnaassaaq tunisassiarisap allatut tunisassiarilerneranik akilluunniit allannguuteqarnerannik.
Avataasiorluni aalisarnermi pisat nalingi naatsorsorneqarput avammut tunisinermi agguaqatigiissillugu akinit, takuuk Kalaallit Nunaata avammut niuernera. Aalisakkat ataasiakkaat avammut niuernermi paasissutissani pigineqanngitsut eqqoriaanikkut nalilerneqarput. Aalisakkat ilaasa akii eqqoriaruminaassinnaasarput, aalisarnermi avammullu niuernermi periaatsit assigiinngissinnaasarnerat pissutigalugu. Assersuutigalugu avammut niuernermi suluppaagaq iluitsutut taasaq, aalisarnermi niaquerlugu avaleraarlugulu (J-cut) suliarineqarsimasinnaasarpoq.
Agguaqatigiissillugu kiilumut akit naatsorsorneqarput aalisakkat ataasiakkaat suuneri aallaavigalugit tunisat tamarmik oqimaassusiisa katinneri aningaasanngorlugit nalinginut agguarnerinut. Agguaqatigiissillugu kiilumut akit ”aalisagaq iluitsoq” aallaavigalugu uuttugaapput.
Decilit eqqarsaatigalugit aalisartoq imaluunniit aalisartitseqatigiiffik ataaseq arlariinnik aalisariuteqarsinnaavoq. Aalisariutit ataasiakkaat tamaallaat eqqartorneqarput. Illua tungaanilu quleriiaani ”Tamaasa”-mi piginnittut pineqarlutik.
Pisat ataatsimut nalunaarsugaapput ”aalisagaq iluitsoq” aallaavigalugu, takuuk Pisat ilaasa nalunaarutigineqarnerini naatsorsueriaatsit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaat nr. 23, 22. decmeber 2003-meersoq.
Pisarialittut malugeqqunarpoq tabelit takutitsimmata tunisinerit sumi pinerinik, tassalu tunisineq illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit pinerinik. Tabelilli takutitsinngillat tunisassiarineri sumi pinersut. Taamaattumik imaattariaqanngilaq tunitsiviusoq tunisassiorfiusorlu pingitsooratik ataqatigiittut.
Avataasiorluni aalisarnermi aalisakkat pisarineqartut sumiissusii pisassiissutit malittaralugit ikkussorneqarput, takuuk Aalisarnermi pisassiissutit. Imartat pisassiissuteqarfiusut ilaatigut aalisakkat suuneri aallaavigalugit assigiinngissuteqarsinnaasarmata immat sumiissusii sapinngisamik assigiiaartinniarneqarput. Assersuutitut taaneqarsinnaapput nunatta kitaata kujataa nunattalu kitaata avannaatut taaneqartut nunatta kitaatut tabelimi taaguuserneqarmata. Aammattaaq Norgip avannaata Rusland-illu imartaa Barent-ip imartaatut taaguuserneqarlutik.
Misissuineq
Anguniagaavoq, kisitsisitigut tunngaviit malinnaanissaat. Avataasiorluni aalisarnermi kinguppattat, saarullittat qaleralittallu suliffissuarnukartussatut allanneqarsimasut pisat katinneranni peerneqarput, taakku kisitsisini tulaassanut ilanngunneqareersimasarmata.
Kisitsisimmi paasissutissatut katersukkat ataavartumik misissugaajuartuusarput, taamaattumik kisitsisini maanna saqqummersitani siusinnerusukkullu aalisarnermut tunngasut pillugit saqqummersitani allanngortoqarsimasinnaasarluni.
Uani saqqummersitami kinguppaat saattuallu tunisinermi tamaallaat nalillit ilaatinneqarput. Minguit, ajornikut mikinikullu kisitsinermi ilanngunneqanngillat. Aalisarnermilu avammut igitat aamma ilanngunneqanngillat.