Aalajangiinerit

Aalajangiinernut kisitsisitigut paasissutissat 2008-mit 2016-imut suliarineqarput, taassuma siuliani aalajangiinermut nalunaarutiginninnerit nalunaarsuutini ilaanngimmata. Saqqummersitami uani 2012-mit 2016-imut aalajangiinerit suliarineqarput Kisitsisaataasivimmi piffissat allat takuneqarsinnaapput.

 

Aalajangiinerit kisitsisitigut paasissutissaat aalajangiinernik naammassisanik aammalu aalajangiinerit amerlassusaannik imaqarput. Aalajangiinerit naammassisat aammalu aalajangiinerit amerlassusaat assigiinngillat. Aalajangiinerit amerlassusaat aalajangiinernit naammassisanit amerlanerussapput, inuit arlallit peqatigiiffinni inatsisinik unioqqutitsisimasutut ataatsimut unnerluunneqarsinnaammata. Imaappoq aalajangiinerit inuit amerlassusaannik paasissutissiinerupput aalajangiineq imminnermini ataaseq unnerluussinermit eqqartuussinermilu suliamit pituttugaanani. Aalajangiinerlu inummut pineqartumut ataatsimut taamaallaat pigitinneqarluni. Unnerluussinerit naammassisat amerlassusaat ukiumut unnerluussiviusumut atassuteqanngillat, taamaattumillu unnerluussinerit amerlassusaat aammalu unnerluussinerit naammassisat ukiuni pineqartuni imminnut aamma atassuteqaratik. Ataani tabelimi takutinneqarput ukiuni pineqartuni unnerluussinerit naammassisat amerlassusaat.

 

Tabeli 8. 2012-mit 2016-imut unnerluussinerit naammassisat amerlassusaat, pinerluttulerinermi inatsimmut, angallannermut inatsimmut aammalu immikkut inatsisinut allanut agguaallugit

	2012	2013	2014	2015	2016
Katillugit ......................	4.510	4.188	3.889	3.284	2.528
Pinerluttulerinermi inatsit ...........	3.296	2.813	2.531	2.116	1.540
Aqqusinertigut angallannermut inatsit .	619	719	721	692	586
Inatsisit allat ....................	595	656	637	476	402

Najoqqutaq: http://bank.stat.gl/KRNAF

 

Pisuutitsilluni aalajangiinerit

Aalajangiinerit pisuutitsinerusinnaapput pineqartoq pisuutinneqarpat aammalu pisuutitsilluni aalajangiisoqarsinnaanngilaq pasineqartoq pinngitsuutinneqarpat imaluunniit pasineqarneq assigiinngitsunik peqquteqarluni toqqorneqarpat taamaasillunilu unnerluunneqartoq bilag 1 malillugu pinngitsuutinneqassaaq.

Takuneqarsinnaavoq aalajangiinerit amerlassusaat aalajangiinernit naammassisanit qaffasinnerusoq, unnerluussisoqartillugu eqqartuussinermi ataasiinnaanngitsumik aalajangiisoqartarneranik peqquteqartumik.

Eqqartuussivikkut suliami ataatsimik arlalinnilluunniit pinerluuteqartoqartillugu pinerluutigisimasanut ataatsimut inummut ataatsimut arlalinnulluunniit aalajangiisoqarsinnaavoq, taamaattumik aalajangiinerit amerlassusaat eqqartuussivimmi sulianit aammalu unnerluussinernit naammassisanit amerlanerusinnaapput. Eqqartuussivimmi suliap ingerlanneqarneranut itinerusumik nassuiaat assersuutitalik periaatsip immikkoortuani takuneqarsinnaavoq.

 

Tabeli 9. 2012-mit 2016-imut pisuutinneqarluni aammalu pinngitsuutinneqarluni aalajangiinerit amerlassusaat

	2012	2013	2014	2015	2016
Aalajangiinerit katillugit .............................	5.462	5.087	5.750	6.285	4.512
Pisuutinneqarluni aalajangiinerit katillugit .................	4.263	4.104	4.589	4.927	3.442
Mianersoqqutinneq ..................................	224	288	182	229	94
Eqqartuussut pineqaatissiinngikkallarluni parnaarunneqarnerlu .	686	492	991	1.309	507
Piumasaqaatitaqanngitsumik eqaartuussut parnaarunneqarnerlu	676	544	659	554	627
Akiliisinneqarneq ....................................	1.835	1.784	1.828	1.825	1.524
Inuiaqatigiinni sulisitaaneq ............................	6	97	73	95	46
Unnerluussut taamaatinneqartoq .......................	836	899	856	915	644
Inunnik ikiuinermik ingerlatsivimmut nalunaarsuineq (15-init inorlugit ukiulik) ........................................	254	149	138	215	160
Pinngitsuutinneqarluni aalajangiinerit katillugit ..............	945	834	1023	1143	910
Pinngitsuutitsineq ...................................	199	130	409	400	222
Suliassaq toqqorneqarpoq ............................	746	704	614	743	688

Najoqqutaq: http://bank.stat.gl/KRNAF

 

Pinerluttulerinermi inatsimmik unioqqutitsinermi aalajangiinerit

Pisuutitsilluni aalajangiinerni tamani pinerluttulerinermi inatsimmik unioqqutitsinermi pisuutitsilluni aalajangiinerit 68 procentiupput. Pisuutitsilluni aalajangiinerit pinerluttulerinermi inatsisip agguataarneqarneratut ersersinneqarput, soorlu ataani unnerluussinerit kisitsisitigut paasissutissaanni takuneqarsinnaasoq pisuussutit tungaasigut pinerluttuliornerni pisuutitsilluni aalajangiinerit 71 procentiusut, toqutsilluni timimillu pinerliilluni pinerluttuliornernit 21 procentit, kinguaassiuutitigut pinerluttuliornerit 5 procentit aammalu pisortat oqartussaatitaannut pinerluttuliornerit 3 procentiullutik.

 

Tabeli 10. 2012-mit 2016-imut pinerluttulerinermi inatsisip ataani aalajangiinerit, unioqqutitsinerit suunerinut agguaallugit

	2012	2013	2014	2015	2016
Pinerluttulerinermi inatsit katillugit ..................	3.312	2.946	3.331	3.633	2.442
Pisortat oqartussaatitaannik narrunarsagaasutut .........	122	104	137	174	78
Kinguaassiuutitigut pinerluttuliornerit ..................	171	94	164	162	118
Toqutsilluni timimillu pinerliilluni pinerluttuliornerit .........	658	613	685	863	503
Pisuussutaatit tungaasigut pinerluttuliornerit ............	2.361	2.135	2.345	2.434	1.743

Najoqqutaq: http://bank.stat.gl/KRNAF