Pinngortitaq
Issittumi silap
pissusaa nunamut, naasunut uumasunullu pingaaruteqaqaaq.
Naasut
Kalaallit Nunaanni
orpiit assigiinngitsut ikittuinnaapput, aasami agguaqatigiisillugu
Naasut qaqqani,
qeriuaannartup masarsunni naasartut tassaanerupput, paarmaqutit, kigutaarnat avaalaqiallu. Taakkununnga ilaallutik issuatsiaat orsuaasallu.
Avannarpariartortilluni nillataarneranik sialuisanneranillu
pissuteqartumik naasut tamakkua ikiliartulersarput.
Silap pissusaanit
naasunik naatitsisinnaaneq killilerneqartarpoq. Kujataani majruuat, naatsiiat, kuanniusat naasullu naatinneqartarput. Aamma tamaani orpiit soorlu lærki, orpiliassat
sallilikkiassallu avataaniit
eqqullugit naatinneqarsimapput.
Kiisalu ivikkat karrillu ukiumi savanut nerukkaatissiaralugit naatinneqartarput.
Uumasut
Kalaallit Nunaanni
uumasut immammut attuumassuteqarnerupput. Aalisakkat
imaanilu miluumasut uumasoqatigiinni amerlanerussuteqarluarput,
ilaatigut puisit assigiinngitsut tallimat ilaallutik.
Sikusartumi natseq
nalinginnaanersaavoq, ammaanartumilu
aataaq nalinginnaanersaalluni.
Kitaata qiterpasissua
avannarpasissualu aaveqarfiuvoq
taamatullu tunumi.
Aamma arferit assigiinngitsut 15 Kalaallit Nunaata imartaaniittarput. Arferit ilaat Atlantikumiit aasaanerani tikittartuupput. Arferni pingaaruteqarnerit tassaapput qilalukkat qaqortat qernertallu kiisalu tikaagulliit tikaagulliusaallu.
Nanoq imarmiuullunilu nunamiuuvoq, sikukkut nerisassarsiortuugami. Nanoq taamallaat avannaani tunullu avannaani piaqqisarpoq, taamaattorli sumorujussuaq pisarluni, tassami sikorsuarnut sarfaatitittunut ilaalluni nunap isua uiarlugu Kalaallit
Nunaata kujataanut allaat pisarpoq.
Uumasut miluumasut nunamiut assigiinngitsut qulingiluaapput, taakkununnga terianniaq kisiartaalluni Kalaallit Nunaat kaajallallugu siumugassaalluni. Ukaleq taamaallat tunup kujataani uumasuunngilaq. Kitaata kujataanit, tassa Arsuup eqqaaniit
Avannamut Nuussuaq tikillugu tuttoqarfiuvoq. Aamma kujataani Tuttutuumi Isortumilu nujuitsunik tuttoqarpoq. Taakku Narsap, Ivitittuup Paamiullu eqqaanut siaruarsimapput.
Illoqqortoormiuniit tunup avannaarsuanut
umimmaqarfiuvoq. 1960-kkunni kitaanut
Kangerlussuup eqqaanut umimmannik amerlanngitsunik nuussisoqarpoq, taakkulu maanna amerlasuunngorsimapput. Taamanermiillu kitaanut avannaanullu sumiiffinnut arlaqartunut umimmannik nuussisoqartarsimavoq.
Tunup avannaa narlumukaaqarlunilu ukaliatsiaqarpoq, aamma amaqqut Kalaallit Nunaanni nungussimasorineqaraluartut
maanna taavani siumugassaalersimapput.
Timmissat
60-it missaat aalajangersimasumik
Kalaallit Nunaanni piaqqiortarput. Taakkunannga affaasa missaat aallartartuupput piaqqiorfiup nalaani Kalaallit Nunaanniittartut. Timmiarussat, soorlu naajat assigisaallu,
qeerlutuut, mitit aamma appat amerlanerpaajupput.
Kalaallit
Nunaanni timmissani kukkukuukunnut akuusutuaq tassaavoq aqisseq.
Kalaallit
Nunaata imartaani aalisakkat assigiinngitsut
200-nit ikinnerunngillat. Raajat,
qalerallit, saarulliit, saattussat, nipisaat, uiluiit, ammassaat, qeeqqat, suluppaakkat uukkalu aalisakkat ilagiinnarpaat.
Kalaallit
Nunaanni uumasuutigineqartut
ataasiakkaaginnaapput. Savaatit
Islandimiit Savalimmiuniillu
eqqunneqarsimapput, tuttullu
nujuitsut Norgemiit eqqunneqarsimallutik.
Qimmit qimuttut Canadap avannaanit inuit ingerlaartut ingiaqatigisimavaat.
Nunanik ilisimatusarneq, naasut uumasullu pillugit adressemi uani sukumiinerusumik takukkit: www.napa.gl
Pinngortitamik avatangiisinillu aqutsineq
Avatangiisinik pinngortitamillu illersuiniarnermut
atatillugu suliassat Nunami namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup isumagineqarput.
Suliassaqarfimmut aamma ilaavoq Pinngortitaleriffik. Kingulliulluni
taaneqartumit aalisarnermi misissuinerit isumagisarai.
Tamanna pillugu adresseni tulliuttuni sukumiinerusumik takukkit: www.nanoq.gl aamma www.natur.gl
Pinngortitamik illersuineq
Uumasunik
miluumasunik nunamiunik imarmiunillu aqutsineq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit
isumagineqarpoq.
Tamanna pillugu
adressemi sukumiinerusumik takuuk: www.nanoq.gl
Pinngortitap illersorneqarnissaa
pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissutit, sukumiinerusumik Uumasut amerlasoorsuunissaat pillugu isumaqatigiissummik, Timmissat pillugit isumaqatigiissut kiisalu Washingtonimi isumaqatigiissummik taaneqartut Nunami namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup akisussaaffigai.
Taakku saniatigut
nunani avannarlerni issittumilu pinngortitaq pillugu suleqatigiinneq eqqissisimatitanillu aqutsineq, tassunga ilanngullugu Ilulissani nunarsuarmi eriagisassatut eqqissisimatinneqartoq
naalakkersuisoqarfiup akisussaaffigai.
Qanittoq tikillugu
Kalaallit Nunaat CAFF-mi (Conservation of Arctic Flora and
Fauna) siulittaasuutitaqarpoq, suleqatigiiffissuaq
issittumi pinngortitamik illersuiniartuni siuttuuvoq.
Tamanna pillugu
adressemi sukumiinerusumik takuuk: www.arcticportal.org
Kalaallit Nunaata
naalagaaffeqatigiinnermut ilaasutut
Washingtonimi isumaqatigiissut,
uumasut naasullu nungutitaanissaannut navianartorsiortut
niuerutigineqarnerannut tunngasoq
atortussaatippaa.
Tamanna pillugu nittartagaq una takuuk; www.cites.org
Ramsar isumaqatigiissummi timmiaqarfiit pingaaruteqartut pineqarput.
Tamanna pillugu nittartagaq una takuuk: www.ramsar.org
Uumasut amerlasoorsuunissaat pillugu isumaqatigiissummi uumassusillit tamarmik amerlasoorsuunissaasa illersorneqarnissaat pineqarpoq.
Tamanna pillugu nittartagaq una takuuk: www.cbd.int
Nunanut avannarlernut tunngatillugu Kalaallit Nunaat pinngortitamik illersuinermi aamma Nunarsuarmi uumassusillit ataqatigiinnerannut
tunngassuteqartunut Nordisk Ministerrådimi
suleqatigiissitani peqataapput.
Tamanna pillugu nittartagaq una takuuk: www.norden.org aamma tamanna pillugu adresse sukumiinerusumik takuuk: www.nanoq.gl
Nunanik eqqissisimatitsineq
Pinngortitaq illersorniarneqarpoq nunatanik
eqqissisimatitsinikkut, nersutinik
timmissanillu eqqissisimatitsinissamik
aalajangersagaliornikkut aammalu
pinngortitap illersorneqarnissaani
soqutigisanik ataatsimoortitsinikkut.
Kalaallit
Nunaanni sumiiffiit makku eqqissisimatitaapput:
·
Qinnguata qoorua Nanortallip eqqaaniittoq Kalaallit Nunaanni avaalaqiakulooqarnersaanera
pissutigalugu.
·
Qeqertaq Uunartoq Nanortallip eqqaaniittoq kissartumik puilasoqarnera pissutigalugu.
·
Ivittuup eqqaani Ikkami ujaqqat kalkillit napasut immikkut ittut pissutigalugit.
·
Qeqertaq Akilia Nuup eqqaaniittoq
ujaqqat qanganisarsuit pissutigalugit.
·
Arnangarnup Qoorua Maniitsup eqqaani naasut uumasullu immikkooruteqartut kulturikkullu oqaluttuarisaanikkut
soqutiginaateqartut pissutigalugit.
·
Qeqertarsuarmi Naasorsiooqarfiup naggorilluinnarnera
pissutigalugu.
·
Upernaviup Qaanaallu akornanniittoq Qimusseriarsuaq, aasakkut qilalukkat qernertat katersuuffigisartagaasa aapparimmagu.
·
Kangia nunap
pissusia immikkorluinnaq innera pissutigalugu. Kangia UNESCO-p nunarsuarmi kulturikkut pinngortitaassutsikkullu
eriagisassatut allattorsimaffianut
2004-imi World Heritage List-mut ilanngunneqarpoq.
·
Avannaani Tunullu avannaani nuna allanngutsaaliugaq, nuna én million kvadratkilometerit sinnerlugit annertussusilik, eqqissisimatitsinikkut
issinnerusumi pinngortitap illersorneqarnissaa siunertaralugu.
Nuna allanngutsaaliugaq uumassusilinnik peqarfittut Unesco-p Man and Beosphere programiata ataani inissisimaffeqarpoq (MAB).
Pilersaarut
taaneqartoq kingulleq pillugu, adressemi sukumiinerusumik takuuk: www.georgewright.org
Nunatsinni
nunatat pingaartumik timmissat illersorniarlugit eqqissisimatitaasut aqqaniliupput.
Tamanna pillugu nittartagaq una takuuk: www.ramsar.org
Nunat eqqissisimatitat km2-inngorlugit angissusaat
takussutissiaq 1-mi takuneqarsinnaavoq.
Takussutissiaq 1. Nunat eqqissisimatitat
km2–inngorlugit.
|
Nunat eqqissisimatitat |
km2 |
|
Qinnguata qoorua |
30 |
|
Uunartoq |
5847 |
|
Klosterdalen |
24 |
|
Ikkami ujaqqat |
573 |
|
Akilia |
1 |
|
Austmannadalen (Kuussuaq) |
587 |
|
Arnangarnup Qoorua |
90 |
|
Naasorsiooqarfik |
2605 |
|
Qimusseriarsuaq |
7985 |
|
Ilulissat
Isfjord |
3998 |
|
Kitsissunnguit |
69 |
|
Avannaani Tunullu avannaani nuna |
952700 |
|
km2-it katillugit |
974509 |
Najoqqutaq: Nunamut
namminermut, Pinngortitamut
Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik
Avatangiisinik illersuineq
Avatangiisinut tunngasunut
akisussaaffeqarneq Namminersorlutik
Oqartussaniippoq. Avatangiisit
pillugit peqqussutit kommunit nalinginnaasumik isumagisaraat. Suliffeqarfiit annerusumik mingutitsisut Namminersorlutik Oqartussanit akuerineqartarput, nutaanik sanaartornermi suliffeqarfinnillu
piusunik alliliinermi.
Suliffeqarfinnut annerusumik mingutitsisunut, imeqarfinnik illersuinermut nakkutilliinernullu sulianut tamanut nunatsinni nakorsaaneqarfik tusarniaaffigineqartarpoq.
Nunatsinni Nakorsaaneqarfik
pillugu nittartakkami uani sukumiinerusumik takuuk: www.peqqik.gl
Nunani tamalaani
avatangiisinik illersuiniarnermut
suleqatigiissitat Arctic Monitoring Assessment Programme
(AMAP) aamma Protection of
the Arctic Marine Environment (PAME) aqqutigalugit nunami namminermut, pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik suleqataavoq.
Suleqatigiissitat killeqarfiit akimorlugit mingutitsinerit silaannaallu kissatsikkiartornera nakkutigisaraat
issittumilu nunat mingutitsineqarnerannik killilersuiniarnernik
suliniuteqartuullutik.
AMAP pillugu nittartakkami
uani sukumiinerusumik takuuk: www.mst.dk
PAME-lu pillugu adressemi: www.arcticportal.org
Aamma Nunat
Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffiata ataani suleqatigiissitanut Affaldsgruppen (eqqagassanut)
Kalaallit Nunaat peqataavoq.
Suleqatigiissitat taakku marluk pillugit
nittartakkani sukumiinerusumik
takukkit: www.norden.org