Naatsorsuutit tunngaviusut

Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmi (USF) allaffissornikkut naatsorsuinerit tunngavigalugit ilinniarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat saqqummersinneqarput. Naatsorsuutinut nalunaarsukkat taamaallaat imaqarput ilinniarfinni tapiiffigineqarnissamut pisinnaatitaaffilinni ilinniartunik taamaallaat imaqarput. Naatsorsuutit Kalaallit Nunaanniittut qallunaat ilinniarfiutaat (politiit aamma isertitsivinni nakkutilliisut) aamma suliffeqarfiit nammineq ilinniarnermut programmiliussaat nalunaarsuutinut ilanngunneqanngillat.

 

Naatsorsuutini ilisimaneqartuni ataaseq amigaatigineqarpoq. Pilersaarutaavoq 2019-ip aasaanerani ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniarnerit aamma pikkorissarnerit ilinniarfik orninngikkaluarlugu ilinniarneqarsinnaanngornissaat, taakku eGUX (GUX-ip assinga ukiuni marlunni ilinniarfimmut ornigutinngikkaluarluni ilinniarneqartartussaq), eGSK (ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniagassanik immikkut pikkorissarneq imal. qaffassarneq) aamma eGENK (faginik ataasiakkaarilluni ilinniarneq). 2018-imi 44-t immikkut akuerineqarlutik aallartipput. Taakkunani ilisimaneqarpoq 18-it eGENK-imik aallartissimasut. Sinneri kisitsisitigut paasissutissanut ilanngunneqanngillat, kisianni tulliani saqqummertussamut ilanngunneqarniarput.

 

Periaaseq

Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsuutit atunnginnerini kisitsisit misissoqqissaarpai, nalilersorlugit aamma suliareqqillugit.

Ilinniarluni ulloq naammassiffik tunngavigalugu ilinniartunut nalunaarsuutit ukiut tamaasa ukiut kingulliit pingasut iluarsineqartarput. Siunissami ilinniarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat assigiiaarnerunissaat aamma ilinniartunut nalunaarsuutit kingumoortumik iluarsineqartarnissaat eqqarsaatigalugu taamatut suleriuseqartoqarpoq. 

 

Naatsorsuineq

Ukioq kaajallallugu ilinniarnermut kisitsisitigut naatsorsuisoqartarpoq. Kisianni ilinniarnermik aallussisut ulloq 31/12 naatsorsorneqartarput

 

Ilinniarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissani ilinniagaqarnerup ingerlanera tunngaviuvoq. Ilinniagaqarnerup ingerlanera aamma inuit amerlassusaat assigiinngillat. Assersuutigalugu ilinniartoq ilinniakkamik aallartitsisinnaavoq ukiumi tassani ilinniakkanilu unitsikkuniuk nutaammillu aallartitseqqilluni, taamaasilluni ilinniartoq marloriaammik aallaartittutut kisitsisinut ilanngunneqassaaq. Piffimmi tassani ilinniagaqarnerup ingerlanerani aamma ilinniartut ilinniarnermi aallussisutut naatsorsorneqarneri nalaatsornikkut pisarput.

 

Ilinniartuunermut kisitsisitigut paasissutissat tabelitaqarput ukuninnga imalinnik; ilinniarnerup qaffasissusaa suiaassuseq aamma ukioqqortussuseq taakkunani ilinniarlutik aallartittut, pimoorussisut aamma naammassisut immikkoortillugit

·         Ilinniarnerup ingerlanera nunami ilinniarfigisamut immikkoortinneqarput

·         Kalaallit Nunaanni ilinniarnerit atuarfinnut ilinniarfinnullu immikkoortillugit

 

Naatsorsueqqissaartarfimmi ilinniarnermut kisitsisitigut paasissutissiaani ilinniakkat UNESCO-mi nunani tamalaani assigiissaarinermi atorneqartartoq ISCED2011 malillugu suliarineqartarput.

Naatsorsueqqissaartarfik ilinniartitaanermi uuttuutinut taaguutinik ilinniakkat suut ilinniarfinni pineqartuni imaluunniit ISCED2011-imi immikkoortitersimasuni takuneqarsinnaalersillugit saqqummersitsisimavoq. Taaguutit www.stat.gl-imi Ilinniartitaanermi pissarsiarineqarsinnaapput.