Periaaseq

Pisortat atualinnginnermi ulluunerani neqeroorutaat (ulluunerani neqeroorutit) uani naatsorsorneqartut tassaapput meeraaqqeriviit, meeqqeriviit, tamakkiisumik paaqqinnittarfiit, ullukkut paaqqinnittarfiit aammalu ullormut paaqqinnittarfiit sullissiviusut. Paasissutissat pisortat atuareernermi paaqqinnittarfiinut, imaluunniit atuarfiup avataani ullukkut meeqqanut paaqqinnittarfinnut allanut tunngasut paasissutissani ilaatinneqanngillat. Naatsorsuutinittaaq ilaatinneqanngillat atualinnginnermi inissiisaarfiit namminersortut imaluunniit ullukkut paaqqinnittarfiit namminerisamik ingerlatat kommuninit aaqqissuussaanngitsut. Naatsorsuutini piffissaq kisitsiviusoq qaammat januaarimi pivoq.

 

Ulluunerani neqeroorutit kisitsisai pingaarnerit najoqqutat taaneqartut tunuliaqutaralugit naatsorsorneqarput:

 

·       Pisortat ulluunerani neqeroorutaanni kommunit allaffissornikkut ingerlatsiviannit Winformatik-imit meeqqat allatsissimasut nalunaarsuutaat

·       Naatsorsueqqissaartarfiup pisortat suliffeqarfiutaanni atorfilinnut nalunaarsuiffianit

·       Naatsorsueqqissaartarfiup inunnut nalunaarsuiffianit

·       Ilinniartitaanermut aqutsisoqarfimmit igaffimmi eqqiaanermilu sulisut pillugit paasissutissaataannit

 

Meeqqat

Meeqqat ulluunerani neqeroorutini pineqartut ukiunut tulleriaanut 0-2-nik ukiulinnut, 3-5-inut ukiulinnut aammalu 6-inik ukiullit utoqqaanernullu agguaanneqarput. Meeraaqqerivinniit meeqqerivinnut nuunneq nalinginnaasumik pisarpoq meeqqat pingasunit ukioqaleraangata. Taamaattumik meeqqat 0-2-nik ukiullit meeraaqqerivinniittutut naatsorsorneqarput meeqqallu pingasunik ukioqalereersimasut meeqqerivinniittutut naatsorsorneqarlutik.

Meeqqat amerlanerit tamakkiisumik meeraaqqerivimmiunut meeqqerivimmiunullu paaqqinnittarfinniikkajunnerusarput, meeqqalli inini immikkoortuniissinnaasarlutik. Paaqqinnittarfinni assigiinngitsuni sulisunik atuinerit sanilliunniarlugit meeqqat amerlassusiisa uuttuutaannut taajuut pilersinneqarpoq.

 

Meeqqat amerlassusiisa uuttuutaat meeraaqqerivinni sulisut kisinneqarneri nalinginnaasumik meeqqerivinni sulisut kisinneqarnerinit annertunerunerata matussuserpaa. Meeqqat amerlassusiisa uuttuutaannut kisitsinermi atualinnginnermi ukiulinnut perorsaanikkut ineriartuutaasussamik meeqqanut neqeroorummut inatsisiliussaq tunngavigineqarpoq. Uanilu aalajangiunneqarpoq meeraaqqerivinni sulisut kisinneqarnerat minnerpaaq meeqqamut ataatsimut 1,67-inik amerlatigisunik meeqqerivinni sulisut kisinneqarnerinit annertunerussasoq.

 

Paaqqinnittarfik pingasunik meeraaqqerivimmiuutilik aammalu marlunnik meeqqerivimmiuutilik tassa: Meeraaqqerivimmiut pingasut*1, 67 meeraaqqerivimmiut meeqqat amerlassusiinut/uuttuutaannut ataatsimut + meeqqerivimmiut marluk *1 meeqqerivimmioq meeqqat amerlassusiinut/uuttuutaannut ataatsimut = meeqqat amerlassusaat/uuttuutaat arfineq marluk

 

Sulisut

Ulluunerani neqeroorutini sulisut ukiumoortumik piffissaq tamakkerlugu sulisutut naatsorsugaapput (piffissaq tamakkerlugu atorfilittut).

Sulisullu eqimattanut tallimanut agguaanneqarput; pisortanut, perorsaasunut, perorsaanermi ilinniarsimasunut, perorsaasunut ikiortinut aammalu igaffimmi eqqiaanermilu sulisunut. Perorsaanermik ilinniarsimasuni pineqarput ilinniakkat sivikinnerusut perorsaanernik imaqartut soorlu meeqqanut ikiortit imaluunniit inunnut isumaginninnermi aammalu peqqissaanermi ikiortit.

 

Ulluunerani neqeroorutit kisitsisaasa pingaarnerit kisinneqarnerini naatsorsuutigineqarpoq perorsaasut, perorsaanermik ilinniarsimasut aammalu perorsaasunut ikiortit suliaat pingaarneq tassaasoq meeqqanik paaqqinninneq. Pineqartullu sulisut eqimattakkaarnerini meeqqanik paaqqinnittutut sulisunik naatsorsuutini taaneqarput. Pisortat aammalu igaffimmi eqqiaanermilu sulisut meeqqanik paaqqutarinninnerunngitsumik suliaqartutut naatsorsuutigineqarput. Ulluunerani neqeroorutini sulisut naatsorsorneqarnerini meeqqanut atualinnginnermi ukiulinnut perorsaanermi ineriartuutaasussamik neqeroorutit inatsit malinneqarpoq.

 

Sulisunik eqimattakkaarineq ilinniarsimanermut atorfiullu nassuiarneqarneranut pisortat akissarsialeriviannit paasissutissat tunuliaqutaralugit pivoq. Ilinniarsimanngitsut atorfinnut eqimattakkuutaarlugit agguaanniarlugit sulisunut meeqqanut paaqqinninnermik suliaqanngitsunut, soorlu igaffimmiunut, eqqiaasunut allanullu ilassutitut paasissutissanik kommuninut aallernissaq pisariaqarsimavoq.

 

Tabel 1. Atualinnginnermi ulluunerani neqeroorutini sulisut eqimattakkaarneri

Tapersersuisutut/ikorfartuisutut sulisut	Meeqqanik paaqqinninnermik sulisut
Pisortat Meeqqerivinni pisortat Meeraaqqerivinni pisortat Igaffimmi sulisut il.il. Eqqiaanermi sulisut Allaffimmi sulisut Ilinniartut	Perorsaasut Perorsaasutut piginnaasallit Pædagogassistentit Socialassistentit Isumaginninnermi ikiortit Peqqinnissamut ikiortit Ullukkut paaqqinnittartut Perorsaanermi ikiortit Sulisut ilinniarsimanngitsut

 

Kisitsisit pingaarnerit

Perorsaasut meeqqanut paaqqinninnermi sulisutut agguaqatigiissinnerat

Sulisut agguaqatigiissinnerini tamakkiisumik meeqqanik paaqqinninnermik suliaqartunit naleqqiullugit perorsaanermik ilinniarsimasutut taaneqarput.

 

Meeqqat amerlassusiisa uuttuutaat meeqqanut paaqqinninnermik sulisunut naleqqiullugit

Meeqqat amerlassusiisa uuttuutaattut meeqqanut paaqqinninnermik sulisunut agguaallugit taaneqarput. Kisitsineq ulluunerani neqeroorutit assigiinngitsut akornanni sulisut meeqqallu amerlassusiisa katitigaanerisa sanilliunneqarsinnaanissaa pillugu suliarineqarpoq.

 

Meeqqat 0-5-inut ukiullit ulluunerani neqeroorutini allatsissimasut amerlassusaat

Pisortat ulluunerani neqeroorutaanni meeqqat allatsissimasut ukiup naalernerani innuttaasuni meeqqanut 0-5-inut ukiulinnut naleqqiullugit agguaqatigiissinnerannik taaneqarpoq. Kisitsinermi meeqqat ukiui apeqqutaatinnagit atualinnginnermi ulluunerani neqeroorutini allatsissimasut tamakkerlugit ilaatinneqarput. Kisitsinermilu meeqqat atualinnginnermi ulluunerani neqeroorutini qaammat januaarimi allatsissimasut aammalu meeqqat arfinilinnik amerlanernilluunniit ukiullit ilaatinneqarput.

 

Misissuineq aammalu kukkunernut pissutaasut

Atualinnginnermi ulluunerani neqeroorutini meeqqat sulisullu agguaanneri kontomit naatsorsuuseriviusumit kommunit naatsorsuuserivianninngaanneersumit atit aammalu paaqqinniffimmi imaluunniit ulluunerani neqeroorutini atit malinneqarput.

 

Meeqqat inuttut normui eqqortuunersut misissorneqarput, aammalu meeqqat allatsissimasut marloriaammik allaqqanersut misissorneqarput. Marloriaammik allatsissimasut ilaatinneqanngillat.

 

Sumiiffiup imaluunniit paaqqinnittarfiup ulluuneraniluunniit neqeroorutip atia eqqortuunersoq misissorneqarpoq.

 

Paaqqinnittarfiit sulisoqarnikkut nalunaarsuinikullu tamakkiisumik paaqqinnittarfittut ingerlasut amerlapput, meeqqat meraaqqerivimmiutut imaluunniit meeqqerivimmiutut allatsissimagaluartut. Uanilu naatsorsuinermi paaqqinnittarfiit taamaattut tamakkiisumik paaqqinnittarfittut ataatsimoortinneqarput.

 

Meeqqat ulluunerani neqeroorutini allatsissimasut amerlassusaannut kisitsinermi meeqqat inuit allattorsimaffianni paaqqinnittarfimmi allatsissimanera najugarisami pineqartumiinnersoq misissorneqarpoq. Annertunngitsumik inunnik nalunaarsuiffimmi sumiiffimmut aammalu atualinnginnermi ulluunerani neqeroorutit sumiiffianut paasissutissani kukkunermik nikingassuteqartoqarpoq. Kukkusumik nikingassut maannamut missiliorlugu 1-1,5 procenti annertuumik malunnaateqanngitsumik isigineqarpoq. Nikingasoqartillugu ulluunerani neqeroorut pineqartoq pingaarnertut paasissutissiisuuvoq.

 

Atualinnginnermi paaqqinnittarfiit namminerisamik pigineqartut naatsorsuutini ilaatinneqanngillat. Naatsorsueqqissaartarfiulli atualinnginnermi paaqqinnittarfiit pingasut namminerisamik pigineqarlutik ingerlanneqartut 2014-imi,  2015-imi,  2016-imi,  2017-imi,  2018-imilu,  2019-imilu, 2020-milu   Nuummi inissisimasut ilisimaarai. Taakku tamakkerlutik meeqqanik 60-80-inik allatsissimasuuteqarput. Nuna tamakkerlugu paaqqinniffiit namminerisamik pigineqartut meerartai naatsorsuutini ilaagaluarpata ulluunerani neqeroorutit amerlassusaannik kisitsineq missiliorlugu 1 procentpointinik annertunerussagaluarpoq.

 

Ukiut eqimattakkaarnerini 0-5-inik ukiullit amerlassusaannut kisitsinermi meeqqat 0-inik ukiullit suli meeraaqqerivimmiinnissamut ukiunik angusaqarsimanngitsut kisitsinermi ilaatinneqarput. Ulluunerani neqeroorutit ataasiakkaat arfinilinnik amerlanernilluunniit ukiulinnik amerlasuunik allassimasuuteqarput. Tassungalu peqqutaasinnaavoq atualernissap kinguartinneqarsimanera imaluunniit paaqqinnittarfiit (utaqqiisaangallartumik) atualinnginnermi ulluunerani neqeroorummit allaanerusumik, assersuutigalugu atuareernermi paaqqinnittarfittut ingerlataqarneranik peqquteqarsinnaalluni.

 

Atualinnginnermi ulluunerani neqeroorutini sulisut nalunaarsorneqarnerat pisortani atorfillit nalunaarsuiffiannit tunngaveqarpoq, naatsorsuutillu pineqartut tatiginassusaat aamma pisortani atorfillit nalunaarsuiffiata tatiginassusaanut atassuseqarpoq.

 

Kommuneqarfiit akornanni nerisat tungaatigut sulisullu allat saniatigut aaqqissuussinerit assigiinngissuteqarsinnaapput.  Vikaarit suliffeqarfimmut ataatsimulluunniit siunertaqartumik nalunagaasinnaasarput.  Suliffeqarfiit nerisat tungaatigut aaqqissuussinerat igaffinni ikiortinit ingerlanneqarsinnaasarpoq nerisassiorfitsigulluunniit allatigut isumagineqartarluni.