Nukissiuuteqarneq
Kalaallit Nunaat 1993-mili tamakkiisumiinngikkaluaq erngup nukinganik eqqakkanillu ikuallaanikkut nukissiornikkut imminut pilersortunngopoq. Kalaallit Nunaannilu namminerisamik nukissiuuteqarneq suli annertusiartoraluartoq suli uulia avataanit eqqunneqartoq pinngitsoorneqarsinnanngilaq, pingaartumik Gas uulia, petruuliu aammalu beziina.
2009-mi ukiuni kingullerni arlaqartuni siullermeerluni nukissiuutinik atuineq annertuumik apparpoq, apparneranullu pissutaasoq pingaarnerpaaq tassaavoq Gas uuliamik innaallagissionerup kiassarnerullu annikillinera. Uuliamik nukissiuuteqarnerup allanngortinneqarniarnera nukissiuutinik annaasaqarnermik kinguneqartoq annikillisinneqarsinnaammat uuliamit nukissiuuteqarnerup erngup nukiganik taarserneratigut, tamannalu aamma pivoq 2009-mi erngup nukiganik nukissiuuteqarnerup annertusineratigut, taamaasilluni uulia annertooq nukissiuutinik allannguiniarnermi taarserneqapoq.
Uuliamik nukissiuuteqarnerup allanngorsaavigineqarnera 2010-mit 2013-mut suli ingerlanneqarpoq, taamaakkaluartoq ataatsimoorussamik nukissiuutinik atuineq malunnartumik 2010-mi 2011-milu annertuseriarpoq ujarassiornikkut aatsitsassarsiornikkullu misissuinerit, pingaartumik uuliamik misissuinermi annertuumik nukissiuutinik atuineq pisariaqartinneqarmat. 2010-mi 2011-milu arfineq pingasoriarluni uuliamik misissuinermi qillerisoqarpoq, qillerinerit misissuinermilu suliassat allat nuna tamakkerlugu nukissiuutinik atuinerup 20 % -iatut annertutigisumik atuisimapput.
2011 kingorna uuliamik misissuinerip uninngatinneqarallarput taamaasillunilu 2012-mi Kalaallit Nunaata nukissiuutinik atuinera 2009-mitullusooq appaqqippoq. 2013-mi nukimmik atuineq ukiut qulit kingulliit ingerlaneranni aatsaat taamak appasitsigaaq. 2013-mi Kalaallit Nunaat tamakkerlugu nukissiuutinik atuineq 8.978 TJ-mut naatsorsugaavoq, taanna 2012-mi nuna tamakkerlugu atuisimanermit 1,8 % -mik annikinneruvoq.
Ataavartumik nukissiorneq gassinit kissatsitsisartunik piiaasunik nukissiornermut silaannaallu kissatsikkiartorneranut naleqqiullugu sunniuteqarpoq, tassani ataavartumik nukissiorneq gassinik kissartitsisartunik piiaaneq annikillisissinnaammagu nukissiuutit nunap iluani pinngortartut, soorlu uulia, taarserneratigut.
Titartagaq 1.1. Kalaallit Nunaanni nukissiorneq nukissiuutinillu atuineq
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik
Nukik piujuartussaq erngup nukinganit imaluunniit seqernup nukinganit pinngortinneqartarpoq. Nukik piujuartussaq silaannarsuarmik kissatsitsisartuunngilaq, co2-millu aniatsitsisuunnani. Ikummatissat ass. orpiit allallu uumassusilimmit pinngortut alliartornerminni silaannarsuarmit co2-mik atuisimasut ikummatissatut atorneqaraangamik co2-mik aniatitsisarput.
Nukimmik atuineq angerlarsimaffinni atuinermut suliffeqarfiillu atuinerinut immikkoortillugu takuneqarsinnaavoq titartagaq 1.2-mi. Titartakkami tassani erserpoq nukimmik imermillu pilersuineq nukimmik atuinerup 29 procenterisimagaa. Atuiffiunerpaap tullerisimavaa nunalerineq, aalisarneq piniarnerlu nukimmik atuinerup 21 procentia taakkunani atorneqarsimavoq. Angerlarsimaffiit nukimmik atuinerup 19 procentianik atuisimapput, assartuineq angallassinerlu, allakkeriveqarneq aamma tele nukimmik atuinerup 15 procentianik atuisimapput.
Innaallagiaq kiassarnerlu nukimmik imermillu pilersuinerup ataaniittut, atuisumut tuttarput nukissionernermi atorneqaratik. Taamaattumik suliffeqarfinni allani nukimmik titartakkami 1.2-mit takutinneqartumit atuineq annertuneruvoq.
Titartagaq 1.2. 2013-mi nukimmik atuineq angerlarsimaffinnut suliffeqarfinnullu immikkoortillugit
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik