Nukissiuuteqarneq

Kalaallit Nunaat 1993-imili tamakkiisumiinngikkaluamik erngup nukinganik eqqakkanillu ikuallaanikkut nukissiornikkut imminut pilersortunngorpoq. Kalaallit Nunaannilu namminerisamik nukissiuuteqarneq suli annertusiartoraluartoq suli uulia avataanit eqqunneqartoq pinngitsoorneqarsinnanngilaq, pingaartumik Gas uulia, petruuliu aammalu beziina.

 

2009-mi ukiuni kingullerni arlaqartuni siullermeerluni nukissiuutinik atuineq annertuumik apparpoq, apparneranullu pissutaasoq pingaarnerpaaq tassaavoq Gas uuliamik innaallagissionerup kiassarnerullu annikillinera. Erngup nukinganik atuinerulerneq pissutaalluni nukimmik atuilussinnarneq annikillivoq. Uulia atorlugu nukissiuuteqarnermi uuliap ilarujussua atulussinnarneqartarpoq, erngup nukinga atorlugu nukissiuuteqarnermi nukissiaq annaasaq annikinnerusarluni. 2009-mi erngup nukinganik nukissiuuteqarneq annertusimmat, uulia atorlugu nukissiuusionermi uulia atulussinnagassaagaluaq millerujussuarpoq, tamanna titartakkami 1.1.-imi takuneqarsinnaavoq.

 

Uuliamik nukissiuuteqarnerup allanngorsaavigineqarnera 2010-mit 2014-imut suli ingerlanneqarpoq, taamaakkaluartoq ataatsimoorussamik nukissiuutinik atuineq malunnartumik 2010-mi 2011-milu annertuseriarpoq ujarassiornikkut aatsitsassarsiornikkullu misissuinerit, pingaartumik uuliamik misissuinermi annertuumik nukissiuutinik atuineq pisariaqartinneqarmat. 2010-mi 2011-milu arfineq pingasoriarluni uuliamik misissuinermi qillerisoqarpoq, qillerinerit misissuinermilu suliassat allat nuna tamakkerlugu nukissiuutinik atuinerup 20 pct. -iatut annertutigisumik atuisimapput.

 

2011-p kingorna uuliamik misissuinerit uninngatinneqarallarput taamaasillunilu 2012-imi Kalaallit Nunaata nukissiuutinik atuinera 2009-mitullusooq appaqqippoq. 2014-imi nukimmik atuineq ukiut aqqaneq marluk kingulliit ingerlaneranni aatsaat taamak appasitsigaaq. 2014-imi Kalaallit Nunaat tamakkerlugu nukissiuutinik atuineq 8.481 TJ-imut naatsorsugaavoq, taanna 2013-imi nuna tamakkerlugu atuisimanermit 5,5 pct.-imik annikinneruvoq.

 

Ataavartumik nukissiorneq gassinit kissatsitsisartunik piiaasunik nukissiornermut silaannaallu kissatsikkiartorneranut naleqqiullugu sunniuteqarpoq. Nukissiuutit nunap iluani pinngortartut, soorlu uulia, nukissiuutinik ataavartumik taarserneqarmata gassinik kissartitsisartunik piiaaneq annikillisissinneqarpoq.

 

Titartagaq 1.1. Kalaallit Nunaanni nukissiorneq nukissiuutinillu atuineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik

 

Nukik piujuartussaq erngup nukinganit imaluunniit seqernup nukinganit pinngortinneqartarpoq. Nukik piujuartussaq silaannarsuarmik kissatsitsisartuunngilaq, co2-millu aniatsitsisuunnani. Ikummatissat ass. orpiit allallu uumassusilimmit pinngortut alliartornerminni silaannarsuarmit co2-mik atuisimasut ikummatissatut atorneqaraangamik co2-mik aniatitsisarput.

 

Nukimmik atuineq angerlarsimaffinni atuinermut suliffeqarfiillu atuinerinut immikkoortillugu takuneqarsinnaavoq titartakkami 1.2-mi. Titartakkami tassani erserpoq nukimmik imermillu pilersuineq nukimmik atuinerup 32 procenterisimagaa. Atuiffiunerpaap tullerisimavaa nunalerineq, aalisarneq piniarnerlu nukimmik atuinerup 21 procentia taakkunani atorneqarsimavoq. Angerlarsimaffiit nukimmik atuinerup 19 procentianik atuisimapput, assartuineq angallassinerlu, allakkeriveqarneq aamma tele nukimmik atuinerup 15 procentianik atuisimapput.

 

Innaallagiaq kiassarnerlu nukimmik imermillu pilersuinerup ataaniittut, atuisumut tuttarput nukissionernermi atorneqaratik. Taamaattumik suliffeqarfinni allani nukimmik titartakkami 1.2-mit takutinneqartumit atuineq annertuneruvoq.

 

Titartagaq 1.2. 2014-imi nukimmik atuineq angerlarsimaffinnut suliffeqarfinnullu immikkoortillugit

 

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik