Innuttaasut


Kalaallit Nunaanni innuttaasut sineriammi najugaqarput: Illoqarfinni nunaqarfinnilu. Missiliorlugu nunap innuttaasuisa 60 pct.-ii illoqarfinni annerni tallimani: Nuummi, Sisimiuni, Ilulissani, Aasianni Qaqortumilu najugaqarput. 1960-ikkut kingorna illoqarfinni innuttaasut amerliartupiloorput, ilaatigut inuit amerlanerulernerannik aammalu nunaqarfinniit illoqarfinnut nuuttarnermik peqquteqartumik. Ukiunilu kingullerni 40-ni ineriartorneq taamatut ingerlasimavoq.

Kalaallit Nunaanni angutit amerlanerujussuupput, tamanna sulisinnaasut akornanni Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasut angutit 2/3-nik kiisalu arnat 1/3-nik amerlassuseqarnerannik peqquteqarpoq. Innuttaasullu utoqqaanerusut akornanni taamaallaat, 50-iniit qummut ukiulinni, arnat amerlanerujussuupput.

Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlassusaannut naleqqiullugu nuuttarnerit annertupput, tamannalu innuttaasut katitigaanerannut annertuumik sunniuteqartarpoq. Avinngarusimanerusuniit illoqarfinnut nuuttarnerit, pingaartumik ukiuni kingullerni 50-ini, annerusumik Nuummut, nuuttartut amerlapput.

Nunasisartut amerlanersaat Naalagaaffeqatigiinnerup iluani innuttaassuseqarput, Kalaallit Nunaannit imaluunniit Kalaallit Nunaannut nunasisartut. Sulisussanik amigaateqarnermi tikisitanik pisariaqartitsinerup kinguneraa innuttaasut Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasut allamullu nunasiartortut nunasisunit allanit taarserneqaqqittarnerat. Piffissap ingerlanerani nunasisartut allamullu nunasiartortut amerlassusaat naligiiginnarsimapput, Kalaallilli Nunaanni inunngorsimasunut tamanna atuutinngilaq. Ukiuni kingullerni qulini ukiut tamaasa agguaqatigiissillugu nunasisartut allamullu nunasiartortartut 370-inik amerlassuseqarput.

Ukiumut 850-it missaanniittut inunngortarput, toqusullu 500-t missaanniittarlutik. Angutit arnallu Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut nunarsuup kippasinnerusortaani inunngorsimasunit agguaqatigiissillugu inuuneqqortussusaat sivikinneruvoq. Tamanna toqusoqartarnerata annertussusaanik qaffasissumik, ajunaarnernik imminornernillu peqquteqartumik, tunngaveqarpoq. Kalaallit Nunaanni angutit agguaqatigiissillugu 68,8-nik ukioqalernissamik tungaannut uumasarput, arnallu 73,0-inik ukioqalernissamik tungaannut uumasarlutik.

Ukiuni kingullerni qulini kinguaassiortarneq allanngorarsimanngilaq. Illoqarfinni kinguaassiortarnerup annertussusaa nunaqarfinniit allaaneruvoq. Nunaqarfinni arnat illoqarfinni arnanit amerlanernik meerartaartarput. Taamaattoq ukiuni kingullerni nunaqarfinni kinguaassiortarnerup annertussusaa appariartuaarsimavoq. 1960-ikkunni meeqqiortoqangaatsiarnera pissutaalluni Peqqinnissaqarfik 1975-imi naartunaveersaatinik peersitsisarnernillu atuutsitsilerpoq. Ulloq manna tikillugu peersitsisartut inunngortunit amerlanerusarput. 1970-ikkut aallartinneranniilli agguaqatigiissillugu arnaq ataaseq missiliorlugu 2,0-inik meerartaartarpoq.

Nøgletal (beta se også) www.stat.gl/demo- Vælg fra listen. Se også www.stat.gl/demo og læs om vores API






Se tal i Statistikbanken:



Pick data series:

Nutaarsiassat Nyheder fra Grønlands Statistik

2019-imi 1. juulimi innuttaasut

9. august 2019
Innuttaasut 1. juuli 2019
2019-imi juulip aallaqqaataani Kalaallit Nunaanni inuit 56.225-t najugaqarput. Ukioq manna januaarip aallaqqaataannit 233-nik amerlanerupput ukiulli siulianit 200-nik amerlanerullutik. Tamanna innuttaasut Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasut amerlasuut nunasisimanerannik pingaartumik peqquteqarpoq.

Læs artikel: her

2019-imiit 2029-mut (2050) innuttaasut amerlassusissaat

15. maj 2019
2019-imiit 2029-mut (2050) innuttaasut amerlassusissaat
2018-imi innuttaasut amerlassusissaannut kisitsisinut sanilliullugu takuneqarsinnaavoq 2019-imi innuttaasut amerlassusissaannut naatsorsuutini ukiut quliut qaangiuppata Kalaallit Nunaanni innuttaasut 300-nik amerlanerussasut. Naatsorsuutini kingullerni innuttaasut 54.157-iusussatut ilimagineqartut tamatumuunakkut 54.473-inut nikipput.

Læs artikel: her

2019-imi apriilip aallaqqaataani innuttaasut

7. maj 2019
2019-imi apriilip aallaqqaataani innuttaasut
2019-imi apriilip aallaqqaataani innuttaasut Kalaallit Nunaanni najugaqartut 56.201-iupput. Januaarip aallaqqaataanit innuttaasut 209-nik amerlanerulersimapput, 2018-imilu apriilip aallaqqaataanut sanilliullugu 232-nik amerlanerulersimallutik. Inuit Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasut amerlatsissimanerinik tamanna pissuteqarpoq, taakku amerlanerit Nuummut nuuttarput. 2019-imi kvartalimi siullermi Nuummi najugaqartut 255-inik amerlatsissimapput.

Læs artikel: her

Kisitsisaataasivimmi tabelit

Inuit amerlassusaat

Inuit amerliartornerilu 1901-2019 (BENSAT1)

Inuit amerlassusaat (Juli)

1. Juuli innuttaasut 2011-2019 (BENSTM1)
1. Juuli kommunini innuttaasut 2011-2019 (BENSTM2)
1. Juuli distriktimi innuttaasut 2011-2019 (BENSTM3)
1. Juli inoqarfinni innuttaasut 2011-2019 (BENSTM4)
1. Juuli innuttaasut inuttut inissisimanerat 2011-2019 (BENSTM5)
1. Januaarimi innuttaassuseqarneq 1977-2019 (BENSTM6)
1. Juuli Nuummi innuttaassuseqarneq 2011-2019 (BENSTM6NUK)
1. Juuli inunngorfik 2011-2019 (BENSTM8)
1. Juuli Nuummi inunngorfik 2011-2019 (BENSTM8NUK)
Nuummi innuttaasut 1994-2019 (BENSTMNUK)

Innuttaasut amerlassusissaanik missingersuutit

Inunngortartut

Fertilitet grl

Toqusartut

Toqusut kiisalu agguaqatigiissillugu inuuneqqortussuseq 1977-2018 (BENBBDM1)
Toqusut kiisalu agguaqatigiissillugu inuuneqqortussuseq (kommunini) 1977-2018 (BENBBDM2)
Toqusut kiisalu agguaqatigiissillugu inuuneqqortussuseq (distriktini) 1977-2018 (BENBBDM3)
Toqusut kiisalu agguaqatigiissillugu inuuneqqortussuseq (inoqarfinni) 1977-2018 (BENBBDM4)
Toqusut (qaammatikkaartumik) 1973-2018 (BENBBDMD1)
Toqusut kisitsisinngorlugit 2-års grundlag (BENDT2A)
Toqusut kisitsisinngorlugit 5-års grundlag (BENDT5A)

Nuuttarnerit

Nuunnerit (katillugit) kommuni nuuffigisaq qimatarlu malillugu 1993-2018 (BENBAF2)
Nuunnerit kommuni nuuffigisaq qimatarlu malillugu 1993-2018 (BENBAF2B)
Qaammammut nuuttarnerit kommuni nuuffigisaq qimatarlu malillugu 1993-2018 (BENBAF2M)
Nuuttarnerit (tamakkerlugit) distrikti nuuffik qimatarlu malillugit 1993-2018 (BENBAF3)
Distriktini nuuttarnerit 1993-2018 (BENBAF3B)
Nuuttarnerit inoqarfik nuuffik qimatarlu malillugu 1993-2018 (BENBAF4B)
Netmigrations : kommune, suiaassuseq, inunngorfik aamma utoqqaassuseq 1993-2017 (BENBBAF2)
Netmigrations : distrikt, suiaassuseq, inunngorfik aamma utoqqaassuseq 1993-2017 (BENBBAF3)

Inuit angallannerat

Nunasisarnerit kommuni ukiullu malillugit 1993-2018 (BENBBIU2)
Nuunnerit kommunemi, måned, suiaassuseq, inunngorfik 1993-2017 (BENBBIU2a)
Nunasisarnerit (distriktini) 1993-2018 (BENBBIU3)
Nunasisarnerit (inoqarfinni) 1993-2018 (BENBBIU4)
Nunasisarnerit kommuni aamma qaammat malillugu 1993-2018 (BENBBIU5)
Nunasisarnerit nuna aamma innuttaassuseqarneq malillugu 1993-2018 (BENBBIU6)

Inoqutigiit

Kommunini distriktinilu inoqutigiit 1994-2019 (BENHUS1)
Kommunini distriktinilu inoqutigiit, inoqutigiit suussusaat malillugu 1994-2019 (BENHUS2)
Kommunini distriktinilu inoqutigiit, inoqutigiit suussusaat malillugu 1994-2019 (BENHUS3)
Inoqarfinni inoqutigiit 1994-2019 (BENHUS4)
Nuummi inoqutigiit 1994-2019 (BENHUSNUK)

Saqqummersitassat 2015


2019-imi oktobarip aallaqqaataani innuttaasut  ( 8. november 2019 )
2018-imi innuttaasut nikerarnerat  ( 15. november 2019 )


... pillugit atuaruk



Innuttaasut amerlassusaasa killiffiat

Innuttaasut nikerarnerat

Innuttaasut amerlassusissaanik missingersuutit

... pillugit atuaruk



Innuttaasut amerlassusaasa killiffiat

Innuttaasut nikerarnerat

Innuttaasut amerlassusissaanik missingersuutit


Ateq qassinit atigineqarpa?


1. januar 2017-mi atit nalunaarsugaapput. Kalaallit atii pillugit allatat atuarneqarsinnaapput uani




Greenland in Figures

Kalaallit Nunaannik ilisarititsineq naatsunnguaq. Atuagaaraq 40-nik qupperneqarpoq mikisunnguulluni kaasaffimmioriaannaalluni. Atuagaaqqami paasissutissat makku allaqqapput: paasissutissat innuttaasunut tunngasut, nunanut allanut niuernernut tunngasut, takornariaqarnermut tunngasut aamma isumaginninnermut tunngasut.




Emailikkut nutaarsiassanik nassitsittalerusuppit?

Ateq qassinit atigineqarpa?




1. januar 2017-mi atit nalunaarsugaapput. Kalaallit atii pillugit allatat atuarneqarsinnaapput uani



Greenland in Figures

Kalaallit Nunaannik ilisarititsineq naatsunnguaq. Atuagaaraq 40-nik qupperneqarpoq mikisunnguulluni kaasaffimmioriaannaalluni. Atuagaaqqami paasissutissat makku allaqqapput: paasissutissat innuttaasunut tunngasut, nunanut allanut niuernernut tunngasut, takornariaqarnermut tunngasut aamma isumaginninnermut tunngasut.





Emailikkut nutaarsiassanik nassitsittalerusuppit?